Klubit 29. - 31.08.2001

Tortilla Flat

Keskiviikkona 29.08. avattiin Lahti Blues & Roots -tapahtuma Molly Malone's ravintolassa Tortilla Flat -yhtyeen 20 -vuotisjuhlakiertueen keikalla.

Kitaristi Smokey Suhonen ja rumpali Honey Aaltonen perustivat Tortilla Flatin vuonna 1978, mutta vasta kun huuliharpisti/laulaja Good Rockin' Kempas ja basisti Sam "The Man" Järvinen liittyivät kokoonpanoon, alkoi aktiivinen keikkailu alkuvuodesta -81. Bändin pitkäikäisin kokoonpano sai alkunsa kahdeksankymmentäluvun puolivälissä, kun uudeksi basistiksi tuli Käpy Parviainen ja toiseksi kitaristiksi Slim Galkin.

Tortilla Flatin musiikillinen linja on alusta alkaen ollut tiukasti bluesin perinteissä, mutta yhtye on tietoisesti karttanut alkuperäisten mestareiden orjallista jäljittelyä. Kappalemateriaalin suhteen bändi on pyrkinyt omavaraisuuteen ja keikkaohjelmisto onkin sisältänyt pääosin omia sävellyksiä. Bändi on myös panostanut jokaiseen keikkaansa "täysillä" ja vieläpä pienoinen pilke silmäkulmassa, joten eipä ole mikään ihme, että Tortilla Flat on ollut erittäin suosittu nimi erilaisissa keikkamestoissa. Lahdessa bändi tuli muuten aikoinaan tutuksi vauhdikkailla esiintymisillään legendaarisessa Torvessa.

Mielenkiinnolla ennakkoon odottelin, millaisen keikan Tortilla Flat tarjoilee meille pitkästä aikaa Molly Malone's ravintolassa. Onko bändi edelleen "iskussa", mitä biisejä saamme kuulla ja kuinka yleensäkin kundeilla homma skulaa? Pienoiseksi yllätyksekseni bändi oli aivan loistavassa vedossa heti ensimmäisestä biisistä lähtien, eivätkä kuluneet vuodet olleet hävittäneet ryhmän tiukuutta yhtään - oikeastaan päinvastoin - syvyyttä ja näkemystä on tullut hommaan vain lisää.

Pienen, hauskan episodin lavalla "järjesti" Tortilla Flatin harpisti Kempas kaivellessaan taskuistaan oikean sävellajin huuliharppua sitä kuitenkaan löytämättä. Hän kävi taskunsa läpi kaiketi kolmesti löytäen aina jotakin muuta, mitä etsi - bändi veivasi tietenkin kokoajan tauotta biisiä,… odottaen, mutta heillä teki jo kohtuullisen tiukkaa pitää pokkansa. Lopulta löytyi se oikea "blueskalu" ja "munnarisoolo" pääsi alkamaan.

Lyhyesti sanottuna hieno ilta, enkä ole mielipiteineni yksin! Väkeä olisi toki voinut olla ravintolassa huomattavasti enemmänkin, mutta toisaalta ns. "hörhöt" loistivat poissaolollaan - Molly Malone's ravintolaan saapuneet ihmiset olivat tulleet nimenomaan kuuntelemaan bändiä ja musaa viettäen mukavaa iltaa. Kiitos!

Juhlakeikan Tortilla Flat teki kokoonpanolla Good Rockin' Kempas (huuliharppu, laulu), Smokey Suhonen (kitara), Slim Galkin (kitara, laulu), Käpy Parviainen (basso) ja Honey Aaltonen (rummut, laulu). Kundien "syntymäpäiväkiertueen" edellinen keikka nauhoitettiin Helsingissä (25.08. Goofin' Around Rock'n'Roll Club). Marraskuun 7. päivä (On The Rocks -klubi) tuo konserttinauhoite julkaistiin Bluelight Recordsin toimesta nimellä "Big fish, hot legs". Suosittelemme lämpimästi!!
Biisilista
Kuvia

Them Heavy People

Torstaina 30.08. Lahti Blues & Roots -"pippalot" jatkuivat La Vida -ravintolassa tamperelaisen Them Heavy People -yhtyeen keikalla.

Them Heavy People on ollut kasassa 90 -luvun alkuvuosista asti - välillä enemmän, välillä vähemmän aktiivisesti. Soul, funk, r&b, jazz… Bändin soittama musiikki on sukua näille määreille. Meidän leveysasteella harvinaisen negroidin äänen omaavan laulaja Satu Pohjan johdolla yhtye esittää oman tuotannon lisäksi "live-tilanteessa" myös muutamia omannäköisiä versioitaan soul-klassikoista. Tuossa oli suurin piirtein se kaikki, mitä bändistä ennakkoon tiesin. Toki olin tutustunut heidän promoonsa "These people are strange", joka todella "vei varpaat suustani". Sama kävi myös Rytmin Ystäville Jarttu Mustoselle, Pasi Lantalle ja Veturi-Pekka Salanderille. Silti tuo mainio levy antoi vain pienen, kalpean aavistuksen mitä tuleman piti! Turhaan ei ole näköjään tätä yhtyettä kehuskeltu!

Itse varsinainen keikka alkoi n. kello 22.00. Väkeä oli melko mukavasti paikalla, mutta La Vida on toki iso ravintola - ihmisiä olisi mahtunut sisälle enemmänkin. Heti setin ensimmäisistä biiseistä lähtien kävi selväksi, kuka on yhtyeen "johtotähti". Laulajatar Satu Pohja lauloi ja tulkitsi todella upeasti - hän tanssi, keimaili ja liikkui paljon. Satu hakeutui rohkeasti yleisön joukkoon ja valloitti olemuksellaan ison osan porukasta. Bändi soitti hienosti yhteen, oli kyse sitten funkista tai iisimmästä musasta. Vaikka jokunen upea saksofoni- ja kitarasoolo kuultiinkin tiukan yhteissoiton lisäksi, bändin kundit ilmiselvästi eivät halunneet kikkailla ja tuoda itseään isommin esille, vaan antoivat areenan reilusti solistilleen. Hyvä näin, sillä homma toimi ja svengasi! Tähän bändiin palataan ihan varmasti joskus!
Satu Pohja - laulu, lyömäsoittimet / Mika Helminen - kitara, laulu / Jaska Eerola - basso, laulu / Antti Hynninen - saksofoni, lyömäsoittimet / Tyko Haapala - rummut
Biisilista
Kuvia

Jamit housebändinä Jose & The Hounddogs

Perjantaina 31.08. Lahti Blues & Roots -jamit pidettiin Torvessa. Housebändinä oli tällä kertaa Orimattilalainen Jose & The Hounddogs, sekä yllätyskiinnityksenä jokuBlue Heinolasta.
Ilta oli yleisömenestys - bändien soittaessa paikka oli todella turvoksissa. Tilaisuuden juontajana ja fiiliksien kohottajana toimi Samuli Aaltonen. Lopuksi oli vielä musiikillisesti moni-ilmeiset jamit.

Jose & The Hounddogs perustettiin tammikuussa 2000 ja poikien musiikkityylin voi hyvin kiteyttää sanojen blues-rock-surf-rautalanka alle. Saattanee hätäisesti kuulostaa melkoiselta "sekametelisopalta", mutta toimii käytännössä yllättävän komeasti. Yhtye onkin lyhyen uransa aikana vakiinnuttanut asemansa suosittuna "live-aktina" ja heillä on jo iso uskollinen faniporukka. Hienoa, että nykyisin löytyy myös nuoria blueshenkisiä bändejä, jotka "levittävät" vanhaa perinnettä tukeutuen kuitenkin reilusti oman näköisiin tulkintoihin. Puritanisteille homma on toki joskus liikaa, mutta toisaalta "päivitetty blues" löytää yleisöä hyvin nuorista "lökäpöksyistä" ja "heavydiggareista" ja näin bluesin tarina pääsee jatkumaan eri sukupolvissa myös 2000 -luvulla. Se kai melko yleisesti tiedetään, että jos "blueskärpänen" on päässyt ihmistä puraisemaan, sehän on menoa, eikä "hassumpaa" olekaan?
Jose & The Hounddogs -yhtyeen kokoonpano on Jose Tolmunen (laulu), Matti Näveri (kitara), Matti Pöllänen (kitara), Jussi Pöllänen (basso) ja Tuomas Laurila (rummut). Kaverukset soittivat reilut kaksi settiä (joiden välissä kuultiin jokuBluen keikka) - toisen varsinaisen setin loputtua Jose & The Houndogsien kanssa esiintyi kirjava joukko yhtyeen tuttuja ja vierailijoita (mm. Ville Kujala, Samuli Aaltonen,…) ja tämä toimi itse varsinaisten jamien alkulaukauksena.
Biisilista
Kuvia

jokuBlue

jokuBlue Heinolasta esiintyi viime vuonna Lahti Blues & Roots -jameissa ja vieläpä niin komeasti, että heidät haluttiin myös tänä vuonna Torveen. Bändi toimii nykyään triona, keikkailee edelleenkin harvasti, mutta treenaa ohjelmistoaan säännöllisesti. Yhtye on kokoonpanon aikamiesten eräänlainen "terapiaryhmä", jonka nimeen ainakin minä mielelläni vannon. Trio soittaa bluesia ja bluesrockia sellaisella tyylillä, jossa on juuri sitä oikeaa näkemystä sekä elämän tuomaa kokemusta.
Olen päässyt onnekseni tutustumaan orkesterin treeninauhoituksiin ja Halttusen tekemiin biiseihin ja väitän pokkana, että jokuBlue on ehdottomasti kiinnostavimpia bluesrock ryhmiä Suomessa. Bändissä soittavat ex Price / Sleepy Sleepers Henkka Heinomaa (basso), Kari Sviili (rummut) ja Timo Halttunen (kitara, laulu). Torvessa yhtye heitti vahvasti blueshenkisen kattauksen ja kolmessa viimeisessä biisissä lavalla vieraili legendaarinen Wallu Heinomaa (kitara, laulu).
Mainittakoon vielä, että ns. julkisen ensiesityksensä sai Charlies Wellu Lehtisen vuosia sitten kynäilemä upea, kotimaisella tekstillä ryyditetty bluesbiisi ("Nepa blues"). Wallun suunnitelmissa on myöhemmin syksyllä levyttää ko. biisi Pepe Ahlqvistin kera Ep:lle, joka tehdään lähinnä mainos- ja "promo"-tarkoituksessa.
Biisilista
Kuvia

Kuvia Jameista

Lahden Rytmin Ystävät Ry. erikseen kiittää Lahti Blues & Roots klubi-ravintoloita - Kiitos Molly Malone's, La Vida ja Torvi !!!! Kyseisten ravintoloiden kanssa oli ilo tehdä yhteistyötä. Poikkeillaan!

Harri Järvinen