Molly Malone’s Irish Bar, ke 26.9.2007 - Mappets

Onko siitä mennyt jo vuosi, kun vankat bluesin ystävät kokoontuivat edellisen kerran vuotuisen blues & roots-tapahtuman innostamina? Vuoden 2007 ensimmäisen klubi-illan ja samalla Lahti Blues & Roots 2007:n avaa "newgrassina" itseään mainostava kokoonpano Mappets.

Astuessani Molly Malonesiin, tilan on vallannut hieman kantrilta kuulostava musiikki. Lavalla on nelihenkinen kokoonpano. Spottivaloissa keskimmäisenä on Marjo "Mappe" Saukkonen (laulu, kitara, banjo, tinapilli), ympärillään kolme hyvin erityylistä muusikkoa: Kimpi Huisman (laulu, kitara), Michael Öhman (viulu, mahdoliini, laulu) sekä Markus Raivio (basso, laulu). Maniska vie musiikkia voimakkaasti eteenpäin ja vähitellen jalka useammalla kuin yhdellä vippaa musiikin tahtiin.

Vokalistin ääni on pehmeä ja hieman savuinen soundiltaan. Vähitellen musiikin tyyli muuntuu enemmän bluegrassiksi ja samalla särmikkäämmäksi. Ensimmäinen setti kuulostaa lämmittelykierrokselta - musiikista on kuultavissa, että kokoonpanolla on vielä paljon enemmän annettavaa. Sana sliipattu kuvaa ensimmäistä puoliskoa hyvin, kaikki kuulostaa ja näyttää harjoitellulta sekä hallitulta. Juuri tällaista musiikki on silloin kun se on helppoa.

Jo ensimmäisen setin aikana pieninä makupaloina bändin monilahjakkuudesta ovat kylmiä väreitä aikaan saavat moniääniset laulukohdat. Toisella puoliskolla nämä kohokohdat lisääntyvät sekä vahvistuvat a cappella laulukohdilla. Bluegrassin kautta siirrytään lähes jazzahtaviin tunnelmiin ja musiikki on räväkkää tempon ja tyylinmuutoksillaan. Tässä vaiheessa musiikki on saanut vielä kansanmusiikkimaisia vivahteita. Siis mitä? Voiko musiikkilajia vaikeammin kuvailla. Ja ennen kuin ilta on lopuillaan, Öhman päätyy rockin puolelle revitellessään mandoliinin kanssa toinen jalka vahvistimella.

En voi olla arvuuttelematta, että useammalla kuin yhdellä kokoonpanon jäsenistä täytyy olla laaja koulutus muusikin alalla. "Kyllä meillä on klassisen musiikin taustaa ja omaamme hyvin kokeilullisen asenteen musiikkiimme", Markus Raivio selkeyttää arvailujani keikan jälkeen. Kuten juurimusiikille on ominaista, myös "Mappe" Saukkonen löytää sanoituksien aiheita arjesta ja henkilökohtaisista kokemuksista. Hän ei kuitenkaan yksin vastaa sanoituksista, vaan kokoonpano yhdessä tekee tekstiä sekä sanoituksia. Koska minä en osannut laittaa Mappetsia yhden musiikkityylin alle, mitä mieltä itse bändi on musiikkilajistaan? "Se on meille leikkimielisesti newgrassia. Ajatus lähtee jostain bluegrassin maailmasta, rockhenkisellä tyylillä. Myös jonkinlainen pelimannius on musiikissa tärkeää." Nuoreksi kokoonpanoksi keikka oli enemmän kuin onnistunut. Tulos kuulosti usean vuoden harjoittelulta, mutta totuus on toinen. Mappets oli nyt ensimmäistä kertaa keikalla, joka oli kaksi settiä pitkä. Joten heidän täytyi säveltää 45 minuuttia kappaleita tätä tapahtumaa varten. Siitä heille hatunnosto!

Mappets ansaitsi avauspaikkansa tyylillä. Toivottavasti heitä kuullaan jatkossakin juurigenren maailmassa.

teksti: Elina Rantalainen / kuvat: Ville Kujala